Minä olen Sirpa. On tietysti hyvä vähän kuvailla millainen olen ja alkuun päästäkseni kerron ensin, että en ole yhtään hyväsydämisempi, empaattisempi, ystävällisempi, luovempi, kätevämpi, kekseliäämpi, ymmärtäväisempi enkä myöskään älykkäämpi kuin Sinä. Teen monia asioita ensin väärinpäin ja sitten oikein, jos satun vielä muistamaan, miten niitä ei pitänyt tehdä. On paljon ihmisiä, joita ihailen aina lähipiiristä Äiti Teresaan. Ihailen myös ihmisiä, joilla sanat tulevat selkeästi ja soljuvasti ja jotka näyttävät rennoilta, vaikka heillä olisi jakkupuku päällä. Itse menen jakkupuvussa sanattomaksi ja suustani tulee vain d- kirjaimia. Se kai kertoo aika hyvin, millainen olen.

Olen työskennellyt useamman vuoden kasvien solukkolisäyksen parissa. Opiskelin välillä tekstiiliartesaaniksi ja palasin taas mukavaan työyhteisööni. Painoin kangasta vapaa-aikanani ja haaveilin omasta yrityksestä. Joillakin kuluu haaveillessa jokunen vuosi, minulla siinä sujahti sutjakkaasti kymmenen vuotta. Lopullinen sysäys yrittäjyyteen tuli sitten aika karullakin tavalla.

Läheisten ihmisten poismeno lyhyen ajan sisällä sai minut pysähtymään. Elämän hauraus yllättää aina ja pohdin, miksi kulutan aikaani haaveiluun. Miksi en tee sitä, mitä haluan? Minulla on vain tämä päivä, tänään tehdään päätökset, tulevasta en tiedä. Sain myös yllättäen puhelun, jossa minulta kysyttiin enkö alkaisi yrittäjäksi, apuakin tarjottiin alkumetreille. Lupasin harkita. Asiat loksahtelivat ihmeellisellä tavalla paikoilleen ja tässä minä nyt olen. Ihan tuiki tavallinen ihminen. En voi nimetä mitään, missä olisin erityisen lahjakas, olen vain mahdottoman innostunut kankaanpainannasta.

Enkä minä yksin tähän kykenisi, mutta olen jollakin merkillisellä tavalla saanut ympäröityä itseni hirvittävän mukavilla ja auttavaisilla ihmisillä. Pyytämättä auttavat kädet ovat lähellä. Se on ihmeellistä ja olen kiitollinen jokaisesta teistä, nuorimmasta vanhimpaan!

Ota yhteyttä